Uusi vuosi alkoi A:n ja läheisten kanssa mökillä. Ajatuksena oli välttää vuosituhannen vaihteen hype ja olla omassa rauhassa. Nautin siellä pienesti LSD:tä, ja tämä oli viimeisin kerta ennen maaliskuun tapahtumaa. Vuoden vaihtuminen 2000-luvulle vaikutti todennäköisesti taustalla uutena äärettömyyden merkkipaaluna, mutta se merkitsi myös aikakauden loppua.
30. tammikuuta – 20. helmikuuta täytin yhden minidiscin musiikilla. Pidempi tauko kappaleiden luomisen välissä teki niistä jonkin verran erilaisia. Kokonaisuudella ei ollut selkeää teemaa, paitsi ehkä matalien taajuuksien korostunut käyttö. Lisäksi käytin yhtä syntetisaattoriani DX-7II:ta niin, että se otti useimmiten midinuotit suoraan rumpukoneesta, koska olin liian laiska aloittaakseni säveltämisen erikseen sillä. Tämä toi biiseihin ritualistisemman vivahteen. Siihen aikaan, jos biisin tekoon meni tunti, se tuntui minusta jo aivan liian työläältä ja pitkältä ajalta. Levyn kuudesta raidasta kaksi ensimmäistä on tehty peräkkäisinä päivinä 30.-31. tammikuuta ja kaksi viimeistä 19.-20. helmikuuta. Arkistoin levyn ja siirryin eteenpäin. Kyseessä oli viimeinen varsinaisia biisejä sisältänyt tallenne, jonka loin tässä asunnossani, vaikkakaan sitä tuossa vaiheessa en vielä tiennyt. Kokonaisuudesta tuli ennakoimaton kantoaalto maaliskuun tapahtumaan, samalla tavalla kuin olin etukäteen tietämättäni luonut kantoaallon edellisen vuoden marraskuun tapahtumaan.
Helmikuun loppupuolella Lahden seudun ystäviäni tuli käymään tripille luokseni. Kotiani pystyi kutsumaan trippiluolaksi. Minulla oli stimuloivan sisustuksen lisäksi paljon erilaisia leluja kuten prismoja, valoefektejä ja muita, joilla oli kiva leikkiä. En käyttänyt mitään, vain soitin musiikkia heille. Tämä oli viimeinen kerta pitkään aikaan, kun näin monia heistä. Samat ystävät olivat paikalla, kun ensimmäisen kerran kokeilin LSD:tä. Yksi heistä oli ensimmäinen paikallinen musiikkiystäväni, jonka tapasin 1996 Lahteen muutettuani, kun hain samanhenkisiä ihmisiä fi-rave-postituslistalta. Hän oli jossain määrin henkinen opas minulle, jonka kanssa pystyin puhumaan abstrakteista asioista yhteisymmärryksessä. Jokin kehä sulkeutui.
Insinööriopintoni olivat käytännössä jo loppusuoralla. Minulla oli vain muutama kurssi meneillään. Maaliskuun lopussa muuttaisin toiseen asuntoon Mukkulassa. Kevät oli tulossa ja maa oli lumipeitteen peitossa pienessä pakkasessa. Minulla oli suhteellisen paljon vapaa-aikaa, koska opinnot olivat lopuillaan ja siirtymävaihe eteenpäin oli käynnissä. Siviilipalvelukseni alkaisi syksyllä kesätöiden jälkeen, ja olisin vielä kerran työskentelemässä instrumenttiasentajana tutussa voimalaitoksessa.
Elämäni oli saavuttamassa jonkinlaista kulminaatiopistettä ja muutoskohtaa. En tätä tietoisesti ajatellut, mutta maaliskuinen tapahtuma olisi kaiken tässä asunnossa ja täällä asuessa tapahtuneen päättävä tilaisuus.
Olin käymässä isäni luona Helsingissä, kun perjantaina kolmas päivä maaliskuuta kutsuin A:n ja B:n Lahteen. Kerroin A:lle miten olin nähnyt unia kolmosista ja että kolme oli jotain mihin nyt piti pyrkiä. Odotuksena oli mukava ja rento ystävysten kokoontuminen – joskin erikoisella motivaatiolla, mutta silti. Kokoontumisen ajoitus tuntui tärkeältä. Suunnitelmanani oli polttaa Salvia Divinorumia ensimmäistä kertaa elämässäni ja lähteä sitten LSD-matkalle. Sen pidemmälle ei ollut suunnitelmia tai ajatuksia, vaan tapani mukaan seurasin mielijohdetta ja kiinnostuneena odotin mitä tuleman pitää. Kaikki tämä oli minulle suurta kokeellista leikkiä, jota en ottanut liian vakavasti. Mielenterveyteni ja terveyteni otin vakavasti, sillä olin vastuullinen itselleni ja muille. Olin erityisen kiinnostunut tutkimaan itseäni ja maailmaa, ja tämä oli eräänlainen sisäpiirivitsi A:n kanssa. Hänellä oli tapana kysellä, missä vaiheessa matkaa olin menossa. Molemmat ystäväni pääsivät paikalle.
Lauantaina tapasimme Lahden rautatieasemalla. Junamme saapuivat suunnitellusti 10 minuutin välillä toisistaan. Menimme syömään keskustan laitamilla olevaan thaimaalaiseen ravintolaan. Päädyimme sinne ainakin osittain siksi, että se oli kaikille entuudestaan tuntematon paikka. Samoin valitsin menusta syötäväkseni mustekalaa sen vuoksi, että en ollut koskaan aikaisemmin syönyt sitä. Kaikki toiminta myötäili ajatusta, että asiat tapahtuvat ensimmäistä kertaa ja se johtaisi ensimmäiseen Salvia-kokemukseen.
Salvia kiehtoi ja toisaalta vähän jännitti minua, mutta olin lukenut siitä paljon ja tiesin melko hyvin mitä odottaa – ja myös kuinka vaihtelevia kokemukset ovat olleet. Sen lyhytaikainen vaikutus tuntui turvalliselta. LSD ja kannabis olivat entuudestaan tuttuja, ja niiden kanssa koin varmuutta. Lisäksi olin varma itsestäni ja kyvystäni aina löytää tarkkaileva ja rauhallinen asema. Sosiaalinen tilanne toi mukaan tietyn jännitteen, mutta kyseessä olivat maailmani luotetuimmat ihmiset, joiden kanssa koin oloni turvalliseksi ja vapautuneeksi. Toisaalta yhdessä syötimme toistemme mielien lapaan ja loimme tapaamisestamme lähtien oman yhteisen todellisuutemme verrattuna yksilölliseen kokemukseen.
Nautin Salvian kello 14-16 välillä.
astraalitaso ekstaasi elämäkerta elämänkukka enneunet henkisyys huumeet kannabis kehosta irtautuminen ketamiini kuolema LSD matka MDMA meditaatio meditointi metatron musiikki near death experience paranormaali piirtäminen psykedeelinen psykedeelit päihteet Salvia Salvia Divinorum transsi tutkimus unihalvaus valokuvaus valveunet